etusivu
tiger woods...
21.12.2009
Opettaja: "Se, joka vastaa esittämääni kysymykseen oikein, saa lähteä kotiin."
Pikku-Kalle mietti itsekseen, "Hyvä, mää oon sen verta viksu, että mää vastaan heti ekaan kyssäriin ja pääsen heti kotiin."
Opettaja: "Kuka sanoi 'Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia'?"
Pikku-Kalle oli aukaisemassa suutaan mutta samassa Liisa sanoi, "A.I.Arwidsson"
Opettaja: "Hienoa, Liisa. Voit lähteä kotiin."
Pikku-Kallea harmitti suuresti kun Liisa oli ehtinyt vastata.
Opettaja: "Kuka sanoi 'Pieniä on silakat joulukaloiksi.'?"
Ja ennen kuin Pikku-Kalle ehti sanoa, Susanna sanoi, "Lahtinen elokuvassa Tuntematon sotilas."
Opettaja: "Oikein, Susanna. Voit lähteä kotiin."
Nyt Pikku-Kallea rupesi harmittamaan oikein kympillä...
Opettaja: "Entä kukas sanoi 'Aha, aha! Johan kelmenee Eerokin. Siinä ovat kalas, joita onkeilit.'?"
Ja taas, juuri kun Pikku-Kalle oli aukaisemassa suutaan, Jaana ehti sanomaan, "Seitsemän veljeksen Simeoni."
Opettaja: "Oikein, Jaana. Voit lähteä kotiin".
Tämänkin Pikku-Kalle olisi innokkaana kalamiehenä tiennyt ja nyt harmitus nousi lakipisteeseensä.
Opettajan kääntyessä poispäin Pikku-Kalle kirosi, "V*tun huorat, pitäisivät saatana turpansa kiinni!"
Opettaja kuitenkin kuuli sen ja kääntyi vihaisena, "KUKA SEN SANOI!??"
Pikku-Kalle: "Tiger Woods. Voinko mennä nyt kotiin?"
pitkästä aikaa kolmannen naisen keikalla...
12.11.2009
Kolmas Nainen vieraili keskiviikkona 4.11. Jyväskylän Lutakossa. Kyseessä oli uuden - listaykköseksi singahtaneen - Sydänääniä levyn julkaisukiertue. Viimeksihän kyseinen pumppu pyörähti täällä Keski-Suomessa kolme vuotta sitten. No, paikan päälle oli tietysti päästävä. Ja päästiinkin.
Hyvää keikkaa osattiin odotella kiertueen startti-illasta (Tavastia) kuultujen huhujen perusteella. Eikä tarvinnut pettyä. Setti oli laaja ja kattava. Biisejä kuultiin varmaan reilut parikymmentä, joista osa uutta matskua, osa vanhaa. Tähän kun ynnätään päälle, että soundi oli kohdallaan, sedät soitti hyvin ja Paulin lauluääni oli totutusti vireessä niin hyvältähän se kuulosti. Ekstrana täytyy mainita aiemminkin live-versiona rokannut "Maailma on tyly" sekä kolmen kitaran soundi, joka nosti ensi potkulla ihon kananlihalle...
Kamera oli toki mukana, joten alla linkki kuvagalleriaan. Ja näitä on muuten tulossa vielä lisää...
ikävä...
18.10.2009
Tuli vain mieleen...
pedro syö chiliä...
15.10.2009
Tämä on pakko nähdä:
musiikki katkaisee hiljaisuuden...
15.10.2009
Kolmannen Naisen uusi levy "Sydänääniä" on nyt soinut tuossa soittimessani reilun viikon verran ja käsitys alkaa muodostua. Alkuun tuntui, että hoh-hoijaa, tätäkö tässä 15 vuotta odoteltiin. Levy kuulosti... no ei huonolta, muttei loistavaltakaan... Muutama toistokerta alkaa tehdä tehtäväänsä ja laulut alkaa vissiin juurtumaan. Täytyy nimittäin sanoa, että nyt alkaa kuulostaa todella hyvältä ja kerta kerralta paranoo... Taidan olla hiukan hidas innostumaan tai sitten vika on pitkissä piuhoissa...
Levy näytti muuten nousseen Suomen virallisella listallakin ykköseksi! Lutakko here I come!
kaikenlaisist jutuist pitäis kirjotella...
16.06.2009
Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Noista tapahtumista ja sattumistahan olisi tietysti mukava tänne aina kirjoitella. Ihan vaan jo senkin takia, että kaverit ja sukulaiset, jotka silloin tällöin käy täältä meikäläisen kuulumisia tutkailemassa, eivät tekisi turhia reissuja. Kirjoittaminen ja sivujen päivittely on sitä paitsi ihan mukavaa touhuakin. Ainakin silloin, kun on aika ja tietää mitä kirjoittaa...
Jotain tänne tulen runoilemaankin vielä lähipäivinä. Ainakin näistä aiheista jotain. ...kai... ehkä...
- Moilasristeily Vol 4.0...
- Eemeli-pennun kotiutuminen...
- Kuinka karhu kävi kylässä...
- Kaikenlaisia valokuvausjuttuja...
- Äidin sairastelu...
- Navettaremontti...
- Kolmannen Naisen paluu...
- Kuinka hanurista vanhat autot voikaan olla...
- Ja miten vaikeaa oli tämäkin teksti saada aikaiseksi...
kevättä ilmassa...
05.04.2009
Taitaa olla taas aika päivitellä näitäkin sivuja. Vanha sananlaskukin sen jo sanoo: "Suutarin lapsilla ei ole kenkiä". Sitä kun aikaansa viettää muiden sivuja väsäillen ja päivitellen, ei tunnu löytyvän enää virtaa pitää omia sivuja ajan tasalla. Toisaalta viimeiset 5 kuukautta ovat olleet henkisesti melko raskasta aikaa, eikä sitä silloin oikein mitään viitsi kirjoitellakaan.
Talvi alkaa kuitenkin olla taas voiton puolella ja aurinkokin paistaa päivä päivältä pidempään. Valo ja lämpö tuo kummasti virtaa ja parempaa mieltä. Tämä oli siis ensimmäinen talvi uudessa kodissa, joka tosiaankin tuntuu jo oikeasti kodilta. Uusiin asumistapoihin on jo totuttu, eikä puilla lämmitys tai juoksevan veden puute tunnu enää edes kovin kummalliselta (paitsi ettei ne mitään uusia asumistapoja ole, pikemminkin päinvastoin, näinhän ne ihmiset ennenkin asusteli).
Jospa tämä taas tästä...